Oranssiraitaiset sukat

Nämä sukat on toteutettu Thuja -mallin mukaan. Vähän tein kärjet eri tavalla, mutta pääpiirteissään just ohjeen mukaan. Tykkäsin Thujan kantapäästä. Ja avomies tykkää siitä, kun sukat ovat jalanmyötäiset ja mahtuvat jopa joihinkin kenkiin. Hän valitsi myös värit.

Malli: Thuja, lanka: 7 veljestä (kirjava on jotain tosi vanhaa, jota varastoista löytyi), puikot: 4 mm, paino: 86 g. Samoja lankoja käytin myös avomiehelle tehdyissä kämmekkäissä.

Tummansiniset pitsikuviosukat

Kuvia klikkaamalla näet ne suurempina Flickrissä.

Tässä ensimmäiset sukkani Sukkasatoon. Malli Suuresta käsityölehdestä 8/07, malli 8: Naisen pitsikuviosukat. Meemu oli näemmä tehnyt samalla mallilla. Lankana Nalle (jotain melko vanhoja keriä), puikot nro 3. Lankaa kului 86 g. Kooksi ilmoitettiin vain että naiselle. Mulle ne on kai sopivat, eli n. 38-39. Ehkä isommatkin sais olla, niin mahtuis paremmin puuvillasukat alle.

Mutta kertokaapa minulle, miten tämän käppyrän kärjen saa kätevimin oiottua? Tällaisenaan ei kehtaisi ainakaan lahjapakettiin kääriä. (En vielä tiedä, pidänkö sukat itse vai lahjoitanko eteenpäin.)

Samat jutut ja vähän ekstroja myös omassa blogissani.

P.S. Mulle tuli mieleen, että voisiko tämän blogin asetuksia muuttaa sillä tavalla, että ensimmäisellä sivulla näkyisi enemmän kuin 7 uusinta viestiä? Se 7 täyttyy aika nopeasti ja sitten voi vahingossa mennä kauniita sukkia ohi, jos ei muista käydä arkistoja penkomassa. :)

Silmu sukkasillaan

Olen Silmu, 26-vuotias pätkätyöläinen Tampereelta. Olen neulonut pienestä pitäen, ensimmäisen villapaitani yläasteikäisenä. Olen neulonut milloin mitäkin sormikkaista neuletakkeihin ja kaulaliinoihin. Neulon sillai hiljaksiin, pitkään ja sinnikkäästi. Tärkeintä ei ole saada valmista nopeasti vaan saada jotain tekemistä käsille ja tehdä jotain kivaa itse. Innostun aina välillä jostain uudesta, mutta pitkien projektien kanssa innostus aina välillä lopahtaa ja työ saattaa lojua yksinäisenä jopa vuosia kunnes joskus tartun siihen taas ja päätän, että nyt teen sen loppuun. Osien yhteen ompeleminen ja muu viimeistely on mielestäni kaikkein vähiten mukava osa käsitöitä. Onneksi sukissa ei ole montaa lankaa pääteltävänä eikä yhtään saumaa ommeltavana. Ne eivät varmaan siksi jää juuri ikinä kesken.

Tein viime talvena tilaussukat pikkuveljelleni ja kevään aikana myös kaverilleni. Tajusin, että sukankutomisvastuu onkin ehkä nyt siirtynyt minulle ja meille muille käsityötaitoisille nuorille naisille, kun ikäluokkani mummot alkavat käydä vähiin ja äidit eivät tunnu kovin paljon käsitöitä tekevän. Itsekin olen sukkien suurkuluttaja, sillä varpaita palelee usein. Talvella kuljen villasukissa vuorokauden ympäri ja kesälläkään en luovu yösukista kuin helteisimpinä öinä.

Tänä syksynä olisi tarkoitus karsia lankavarastoa ainakin kymmenen prosenttia, enempi karsiminenkaan ei olisi pahitteeksi. Koska tänään tekemäni lankainventaarion mukaan minulla on aika reilusti perinteisiä sukkalankoja, niin niitä on hyvä sitten kulutella Sukkasadon merkeissä hyvässä seurassa. En ole tehnyt aiemmin oikein muunlaisia sukkia kuin suht perinteisiä, joskus raidoilla. Vasta vähän aikaa sitten aloitin elämäni ensimmäiset pitsisukat ja nyt olisi innostusta erilaisten sukkamallien kokeiluun. Toivon, että tämän blogin kautta niitä voisi löytyä, kun katselen teidän muiden tuotoksia ja seikkailen blogeissanne.

Varaslähtönä aloittamani sukat pääsen toivottavasti esittelemään jo piakkoin, parhaassa tapauksessa jo viikonloppuna. Teen myös muita käsitöitä kuin sukkia. Silmun silmukat on blogini, jossa kerron myös niistä muista käsityöprojekteista. (Esimerkiksi viime syksynä innostuin amigurumeista, tosin monet niistä odottavat edelleen osien täyttämistä ja yhteenompelua.)

Huh, tulipas tästä nyt todella pitkä. Minä-minä-minä. Pahoitteluni. :) (Jos siis jaksoit lukea tänne asti.)