Sain viimeinkin nk. "pään auki" tämänkin syksyn sukkatuotannossa. Kylläpä oli käynnistysvaikeuksia! Sukat eivät kerta kaikkiaan kutsuneet ollenkaan, vaikka olen yleensä ollut innokas sukkien tikuttelija.
TiinaV:n vetoomus pienten hylättyjen venäläisten viluvarpaiden sukittamisesta tuli juuri passeliin rakoon ja niin pääsin minäkin viimein vauhtiin. Harmittelin itsekseni tuossa muutama viikko sitten, kun te muut työnnätte tehtaistanne hirmuisella vauhdilla pieniä sieviä sukkia ja meillä on vaan iiiisoja jalkoja, joihin kestää kauan tikuttaa sukat. Eihän tällaiselle hattarapäälle tullut ollenkaan mieleen, että hyväntekeväisyyteenkin voisi niitä sukkia tikutella. :o)
Tällainen pari näki oman päivänvalonsa alusta loppuun eilen. Lankana vanhaa Seiskaveikan Jättiraitaa (jämälankaa J:n Peppi-sukista) ja puikkoina kolmosen bambusukkikset. Neuloin nämä pykälän verran normaalia valintaani pienemmillä puikoilla, jotta saan tiivistä ja lämmintä pintaa. Lopputuloksena on sukkapari noin kokoa 20/21.
Kaivelin käsityökoristani jämälankoja tuohon edelliseen pariin, kun törmäsin tällaisiin.
Nämä on tikuteltu varmaan jo pari vuotta sitten ja ne ovat jääneet tuonne lankojen sekaan pyörimään. Tämä oli ensimmäinen vauvasukkayritelmäni; jalostuksen tuloksena sain seuraavana aikaan hieman järkevämmän muotoisen parin, joka on löytänyt omat pikkuvarpaansa jo aikaa. Koska nämä ovat itselläni tyhjänpanttina, laitan nekin menemään Venäjälle. Tiedän, etteivät ne ole villaa tai edes sukkalankaa, vaan täyttä akryyliä. Ajattelin kuitenkin, että sekin lämmittää enemmän, kuin täysin olemattomat sukat. Loput tulevat olemaan vähintään sukkalangoista tehtyjä. Minulla ei taida olla juurikaan 100 % villaa.
Seuraavakin pikkusukkapari on jo tekeillä; kakkossukka odottaa luomistaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti