Viktoriaanisena aikana sivistyneet ihmiset kuorruttivat jopa flyygelin jalat pienillä pitsihameilla, ettei kenellekään tulisi niistä siveettömiä ajatuksia. Muistaakseni myös Vilijonkka harrasti tällaista sisustusmenettelyä.
Minun tapauksessani kyse ei ole niinkään siveettömien ajatusten kieltämisestä kuin tasapainotuksesta. Kun ihmisellä on niin paksut sääret, että hän voi vain haaveilla saappaista, on säärystimissä oltava volyymiä! Ja säärystimet tarvitsen siksi, että a) tykkään hameista ja b) palelen talvella vaikka pitäisin farkkujakin.
"Lankana" jokin, jota tungin 5 € muovikassiin Kauhavan Kangas-Aitan poistomyynnistä. Olen tullut siihen tulokseen, että sen täytyy olla matonkudetta, mutta mitäpä tuosta - voi sitä neuloakin!
Materiaali on käsikopelolta puuvillaa, mutta paksuudestaan johtuen nämä säärystimet ovat oikeasti lämpimät. Neuloin ne 9 mm puikoilla paitsi resorissa 8 mm. Ohje löytyi Garnstudiolta, jossa säärystimet oli tarkoitettu tehtäväksi Eskimo-langasta.
Sen verran karvaasti olen paksusäärisyyteni aina kokenut, että jätin tekemättä ohjeen mukaiset kavennukset säärystimen yläosassa. Olisi ehkä kannattanut - ensihätään jouduin pujottamaan tuota "lankaa" resoriin ja solmimaan säärystimet kyllin kireälle. Alaosan pitsi on vielä tekemättä ja harkinnassa. Tosin voi olla että teen sen, muuten sileä neule käpertyy ja sääritöppösistä tulee liian lyhyet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti